Yleistä

Harjoitukset sisältävät runsaasti erilaisia lihaskuntoa kehittäviä liikkeitä ja venytyksiä. Ensimmäisten harjoituskertojen jälkeen saattaa aloitteleva karateka yllättyä, koska lihakset tuntuvat harjoitusten jälkeen aroilta pari kolme päivää, mutta se on ohimenevää. Alkulämmittelyllä pyritään minimoimaan lihasrevähtymiä.

Peruskurssin aikana käytetään paljon aikaa peruskunnon kohottamiseen, koska se on edellytys monimutkaisten, rentojen liikkeiden ja liikesarjojen oppimiselle. Aloittelevan karatekan olisi hyvä venytellä omalla ajalla, koska peruskurssilla läpikäytävää tekniikkaa on paljon ja varsinaiselle venyttelylle saattaa harjoitusten puitteissa jäädä varsin vähän aikaa. Karatekalle sopivia venytyksiä käydään harjoituksissa läpi ja näiden ohjeiden mukaan voi venytellä kotona. Venyttelyt olisi hyvä suorittaa 1 – 2 tunnin kuluttua harjoituksista, ettei reväyttäisi väsynyttä lihasta liian rajulla venyttelyllä. Venytyksistä voi kysellä opettajilta ja ohjaajilta lisää.

Perustekniikkaharjoittelu

Tämän harjoittelun tarkoituksena on opettaa lajin lukuisat tekniikat, niiden oikeat liikeradat ja tekniikkaan tarvittavan voiman sekä kehonosien käyttö. Harjoittelu tapahtuu ilman paria. Taitojen kasvaessa liikkeitä yhdistelemällä saadaan pitkiä liikesarjoja. Hyvä perustekniikan hallitseminen on ehdoton edellytys kaikelle muulle karateharjoittelulle.

Pariharjoittelu

Pariharjoittelu voidaan jakaa useampaan pääosaan jolloin kehittyminen tulee portaittain ja turvallisesti:

1. Perustekniikka ns. KIHON pariharjoittelu – oppia perustekniikat ns. KARATE vastaan KARATE

2. Staattinen soveltaminen – sovelletaan KIHON perustekniikoita ns. KARATE vastaan esim. tartunnat ja hallintaotteet tai vastaavat sekä erilaiset kohdentamisharjoitteet

3. Skenaario soveltaminen – sovelletaan enemmän ja liike lisääntyy ns. OMAT OPITUT TAIDOT vs. KARATE tai luonnolliset hyökkäykset sekä lukkosarjat tai vastaavat harjoitusmuodot

4. Kumite – sparri tai kilpaurheilumainen harjoitusottelu – tässä harjoitusmuodossa on paljon eri tasoja ja mahdollisuuksia. Kuitenkin urheilutyyppisessä harjoittelussa on säännöt varmistamassa harjoittelun turvallisuutta. Kumite harjoittelu voi olla myös rauhallisempaa jolloin vapaammin voidaan suorittaa sparrimaisesti opittuja tekniikoita sekä oppia niitä hyödyntämään käytännössä jotka ei ole mahdollisia kilpaurheilussa.

Perustekniikka pariharjoittelu

Tässä harjoittelumuodossa toinen parista hyökkää yksinkertaisilla ja myös monimutkaisillakin liikesarjoilla, joihin toinen parista suorittaa torjuntoja sekä vastahyökkäyksen. Kaikki liikkeet ovat ennalta määrättyjä ja useimmiten hyökkääjä loppujen lopuksi häviää kamppailun. Tärkeitä asioita pariharjoittelussa ovat oikea etäisyyden valinta, tasapainon hallinta, tekniikan oikea ajoitus, ”taisteluhenki”, tekniikoiden todellisuus ja niin edelleen.

”Skenaariosovellus” -pariharjoittelu

Tässä harjoittelumuodossa toinen parista hyökkää monimutkaisilla lyönti, lyönti – potku yhdistelmillä ja erilaisilla tartuntaotteilla tai muilla mahdollisilla keinoilla, joihin toinen parista suorittaa harjoittelupohjan tavoitteiden mukaiset omavalintaiset tekniikat tai ennalta sovitut tekniikat ja harjoitteet. Yleensä tämän tyyppisen harjoittelun pohjana pitää olla perustekniikan hyvä osaaminen ja taito käyttää perustekniikka jo vaativimmissa sovellusharjoitteissa. 

Kaikki liikkeet eivät ole aina ennalta määrättyjä ja useimmiten hyökkääjän roolissa pyritään vastustamaan enemmän puolustajan tekemistä ja jatkamaan tilanteesta toiseen jolloin ns. roolit voivat vaihtua harjoitteissa. Pyrkimyksenä on löytää jo opituista tekniikoista tai puolustustavoista itselle sopivin tapa toimia paineen alla ja osata soveltaa opittuja perustekniikoita enemmän käytännössä.  Tämä yleensä on katan bunkai harjoittelumalli.

Kata

Kata on ennalta määrätty liikesarja, jonka suorittaja käy läpi yksin taistellen kuviteltuja vastustajia vastaan. Sanotaan, että kata on opittu hyvin, kun sivusta seuraava henkilö pystyy ”näkemään” vastustajat.

Kata toimii niin sanottuna harjoitusalustana, jossa tärkeää oppia suorittamaan tekniikat vahvasti sekä täsmällisesti. Tärkeää on myös tekniikoiden vaihdot, liikkeen ajoitus sekä kokonaisuutena katan-suoritusmalli. Kata harjoittelua voidaan verrata esimerkiksi varjonyrkkeilyyn, erinäisten muiden lajien tekniikkasarjoihin tai -suorituksiin.

Kata-bunkai eli sen avaaminen ja Kata-liikesarjan ymmärtäminen on tärkeässä roolissa harjoittelussa, muussa tapauksessa Kata on vain ”pötkö”-tekniikoita jotka kyllä harjoittavat voimaa ja nopeutta mutta ilman syytä, että ”miksi näin toimitaan”. Tärkein on ymmärtää ”miksi näin tehdään ja milloin”, tällöin tulee mukaan vapaampi pariharjoittelu, johon kuuluu niin heitot, kaadot lukot sekä vastustajan hallinnat ja niin edelleen, näin harjoittelusta tulee kokonaisvaltaisempi.